Maailman ensimmäinen talvirengas

31.08.2022

Talvirenkaiden käyttö on suomalaisille autoilijoille itsestään selvä asia. Suomen olosuhteissa erillisten talvirenkaiden käyttäminen talvikuukausina on välttämätöntä, ja talvikäyttöön sopivien renkaiden käyttö on Suomen laissa pakolliseksi määritelty asia. Kovin pitkä aika ei ole kuitenkaan niistä ajoista, kun talvirenkaiden käytöstä ei ollut Suomessa tietoakaan. Ensimmäinen talvirengasmalli on reilusti alle sadan vuoden ikäinen suomalainen keksintö.

Suomi on talvirenkaiden innovaatiokeskus

Maailman ensimmäisestä talvirenkaasta käytettiin nimeä kelirengas. Alun perin kuorma-autojen tarpeisiin kehitetty kelirengas syntyi Suomen Gummitehdas Oy:n tuotekehitystiimin insinöörien ja kokeneiden rengaskauppiaiden yhteistyön tuloksena vuonna 1934. Kelirenkaille alkoi olla laajaa tarvetta, sillä tavarankuljetuksissa oltiin enenevässä määrin siirtymässä hevosvetoisista kuljetuksista kuorma-autojen käyttöön ympärivuotisesti. 

Autojen määrä kasvoi tasaisesti tieliikenteessä 1930-luvulla, mikä loi tarpeen talvirenkaiden kehittämiseksi myös henkilöautoille. Kaksi vuotta maailman ensimmäisen kuorma-autoille suunnitellun talvirenkaan kehittämisen jälkeen Suomen Gummitehdas toi markkinoille kehittämänsä henkilöautoihin sopivan talvirenkaan. Uusi henkilöautojen rengasmalli sopi ympärivuotiseen käyttöön, mutta ensisijaisesti se kehitettiin parantamaan pitoa talvikeleillä käytettynä. Teiden pinnat olivat Suomessa monin paikoin heikkokuntoisia 1930-luvulla, joten tärkein ominaisuus oli renkaan rakenteen kestävyys, johon yhdistettiin uudessa talvirengasmallissa parempi pito-ominaisuus lumisilla ja jäisillä taipaleilla.

Tärkein ominaisuus maailman ensimmäisissä talvirenkaissa oli uudenlainen renkaan pintakuvio, joka poikkesi täysin aiemmasta. Pelkästään poikittaisista kuvioista muodostunut talvirenkaan pinta pureutui lumiseen alustaan sekä sohjoon vähentäen luisumista ja liukastelua tehokkaasti.

Nastarenkaista kitkarenkaisiin

Liikennemäärien edelleen kasvaessa itsenäisyyssotien jälkeen, ilmestyivät maanteille aurauskalustot poistamaan ylimääräistä lunta ja helpottamaan autoliikennettä lumisina talvina. Auraus ja liikenteen kasvu tekivät teiden pinnoista aiempia liukkaampia teiden pintojen muuttuessa koviksi ja jäisiksi. Poikittaiskuvioinen talvirengas ei enää tarjonnut samanlaista pitoa kuin pehmeämmässä lumessa ajettaessa.

Ensimmäiset nastarenkaat näkivät päivänvalon, tai ainakin kokivat kaamosajan pimeyden henkilöautoissa 1960-luvun alkupuolella. Erilaisia nasta-viritelmiä oli käytetty jo pidempään, mutta ensimmäinen kaupallisesti menestynyt nastarengas tuli markkinoilla ja levisi nopeasti laajaan käyttöön 1960-luvun lopulla. Tämä johti muutamassa vuodessa vaatimuksiin nastarenkaiden käytön rajoituksista, ja vuonna 1974 astuikin voimaan teiden päällysteiden rapautumista nastarenkaiden ylikäytön vuoksi estävät nastarenkaiden käyttölait.

Osittain edellä mainitun rajoittavan lainsäädännön vuoksi käynnistyi jälleen toden teolla nastattoman talvirenkaan kehitys, mikä johti kitkarenkaan syntymiseen 1970-luvun lopulla. Uudet kumiseokset ja tutkitusti lisäpitoa tarjoavat pintakuviot tarjosivat jäisillekin keleille hyvää pitoa sekä ennen kaikkea ajomukavuutta. Nastarenkaiden äänekkyyteen kyllästyneet kuluttajat vaihtoivat innokkaasti nastarenkaitaan kitkarenkaisiin.

Talvirengas valitaan olosuhteiden mukaisesti

Modernit talvirenkaat kehitetään tänä päivänä erilaisiin olosuhteisiin sopiviksi. Talviset olosuhteet ovat hyvin erilaisia esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Suomessa. Jokasään renkaat, joita voi käyttää ympäri vuoden, ovat vielä harvinaisia Suomessa, mutta Keski-Euroopan leudoilla talviseuduilla niillä on vankka käyttäjäkunta. Suomessa kannattaa kuitenkin valita Suomen olosuhteisiin parhaiten sopivat renkaat, mikä tarkoittaa käytännössä erillisiä kesä- ja talvirenkaita.

Talvirenkaiden kehitykseen vaikuttaa nykyään myös mukavuus ja ekologisuus. Vähäinen melusaaste ja ympäristövaikutus kiinnostavat kuluttajia, jotka toivovat renkaiden valmistuksessa käytettävän ympäristöystävällisiä materiaaleja. Suomalainen rengastekniikan kehitystyö vastaa uusiin haasteisiin ja Suomi toimii edelleen globaalisti talvirenkaiden kehittämisen kärkimaana.